Rakenna puusta – niin tekee jo moni muukin

Yksi terveen talouden merkki on rakennusalan noususuhdanne. Kun maassa rakennetaan, kielii se investoinneista liiketiloihin sekä lähiseudun asukkaiden asunnontarpeista. Sotien jälkeen Suomessa alettiin rakentaa räjähdysmäisesti nimenomaan betonista. Tärkeimpinä syinä tähän ovat olleet betonin halpa hinta ja monet käyttömahdollisuudet. Puurakentaminen jäi betonirakentamisen varjoon, mutta on syytä muistaa, että suomalaiset naljailevat nimenomaan betonirakennuksille niiden harmaan ja suorastaan ruman ulkonäön vuoksi.

Tässä artikkelissa keskitytään puurakentamiseen, joka on alkanut taas nostaa Suomessa päätään. Voitaisiin jopa sanoa, että elämme puurakentamisen renessanssia. Puusta rakentamisen arvostus on alkanut konkretisoitua ihan oikeiksi ja moderneiksi rakennuksiksi. Kasvu on niin hurjaa, että Suomesta povataan jopa puurakentamisen mallimaata.

Puurakentamisen ilmastovaikutukset

Niin kuin monilla muillakin elämän osa-alueilla, myös rakentamisessa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ympäristökysymyksiin. Miten vähennämme päästöjä? Voiko vanhoja ja tuttuja asioita tehdä uudella ja kestävämmällä tavalla? Rakennusalalla näihin kysymyksiin vastauksena on yksinkertaisesti puurakentaminen ja sen lisääminen.

Puurakentamisen positiiviset ilmastovaikutukset perustuvat puun rooliin hiilen sitojana. Puuseinä sitoo hiiltä jopa sadoiksi vuosiksi ja vähentää näin ollen asumisesta aiheutuvia päästöjä. Betonin, ja tiilen, valmistuksessa kuluu hyvin paljon energiaa, minkä vuoksi se ei ole kovin ympäristöystävällinen ratkaisu. Nämä materiaalit eivät myöskään sido hiiltä.

Monet julkiset rakennukset, kuten koulut, rakennetaan yhä useammin puusta niiden pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi. Toinen syy suosia puuta on halu vähentää sisäilmaongelmia: hengittävä puu pitää huolen siitä, että kosteus ei jää rakenteisiin, vaan siirtyy niistä pois. Vanhat puiset kyläkoulut ovat kestäneet ajan hammasta ja osa jatkaa elämäänsä nyt ihmisten koteina, kun taas uudempia betonista rakennettuja kouluja joudutaan jopa purkamaan alle kymmenen vuoden kuluttua vakavien sisäilmaongelmien vuoksi.

Eniten puurakentamisessa epäilystä on herättänyt rakennusten paloturvallisuus ja kosteusvaurioiden riski. Kauhean monia vanhoja puutalojen täyttämää kaupunkia ei enää ole, koska kuivan kesän päätteeksi yksikin väärään paikkaan osunut kipinä on pyyhkinyt koko kaupungin pois. Nykyaikaiset puutalot ovat yhtä turvallisia kuin betonistakin rakennetut, sillä niiden tulee täyttää samanlaiset turvallisuusvaatimukset ja tämän vuoksi puuta käsitellään jo valmistusvaiheessa mahdollisimman pitkälle.

Vanhassa vara parempi?

Perinteisesti metsä on ollut suomalaisen tavaratalo: vielä sata vuotta sitten suurin osa meistä sai sieltä suurimman osan tarpeistaan ja lähes kaiken tarvittavan rakennusmateriaalin. Huonekalujen ja käyttöesineiden lisäksi myös talot tehtiin puusta. Hirsimökki ei ollut vain kaupunkilaisen pohatan kesähuvila, vaan monen ihmisen koti, jossa asuttiin useamman sukupolven ajan.

Synteettisten materiaalien, kuten muovin ja betonin, tulo Suomeen teki hallaa puurakentamiselle, mutta pikkuhiljaa se on tehnyt paluun. Osasyynä on se, että puu ei enää automaattisesti päädy sellukattilaan, vaan se päätyy yhä useammin nimenomaan rakennusmateriaaliksi. Toiseksi pitää huomioida se, että uuden teknologian avulla puuta voidaan hyödyntää enemmän ja aivan uudella tavalla kuin ennen. Jokaiselle rakentajalle löytyy varmasti jotakin, sillä puutavaran tarjonta on nykyään erittäin runsas.

Puurakentaminen on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Viimeisimmät lukemat kertovat, että esimerkiksi vuosina 2018–2020 Suomeen rakennettiin noin 186 uutta puukerrostaloa. Isot kaupungit kuten Helsinki ja Turku rakennuttavatkin uusia asuntoja aktiivisesti puusta.